Infektiosairauksien epidemiologeina ja kansanterveystieteilijöinä meillä on vakava huoli koronavirustaudin nykyisten torjuntatoimien kielteisistä vaikutuksista ihmisten fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. Suosittelemme lähestymistapaa, jota kutsumme Kohdennetuksi Suojeluksi.
Tulemme sekä vasemmalta että oikealta, ja ympäri maailmaa, mutta meille on yhteistä se, että olemme omistautuneet työurillamme ihmisten suojeluun. Nykyiset yhteiskuntien sulkutoimet ovat aiheuttamassa valtavia lyhyt- ja pitkäaikaisia kielteisiä kansanterveysvaikutuksia. Näihin kuuluvat (muutaman nimetäksemme) alentuvat lapsuusiän rokotuskattavuudet, sydän- ja verisuonitautien heikentyvät hoitotulokset, vähentyvät syöpäseulonnat ja kielteiset vaikutukset mielenterveyteen, mikä kaikki johtaa tulevaisuudessa vuosien ajan suurempaan kuolevaisuuteen, ja erityisesti työväenluokka ja nuoremmat ihmiset kantavat tästä raskaimman taakan. Koulunkäynnin kieltäminen lapsilta on erittäin epäoikeudenmukaista.
Sulkutoimien jatkaminen siihen asti kunnes rokote on saatavilla aiheuttaa korjaamatonta vahinkoa, josta vähäosaisimmat väestöryhmät kärsivät eniten.
Onneksi meidän ymmärrys viruksesta on kasvamassa. Tiedämme että koronavirustauti on enemmän kuin tuhat kertaa vaarallisempi vanhoilla ja huonokuntoisilla kuin nuorilla. Todellakin, lapsille koronavirustauti on vähemmän vaarallinen kuin monet muut vaarat mukaan lukien influenssa.
Kun väestön immuniteetti lisääntyy, vähenee koronavirustartunnan vaara kaikille, mukaan lukien haavoittuville riskiryhmille. Tiedämme että lopulta kaikissa väestöissä saavutetaan laumaimmuniteetti eli se taso tartunnoissa, jossa viruksen kierto stabiloituu, ja että stabiloitumista voidaan auttaa rokotuksella, joskaan se ei ole edellytys laumaimmuniteetin saavuttamisessa. Tavoitteemme tulee näin ollen olla kuolevaisuuden minimointi ennen kuin laumaimmuniteetti saavutetaan.
Kaikkein myötätuntoisin lähestymistapa, joka tasapainottaa riskit ja hyödyt laumaimmuniteettiin saavuttaessa, on antaa niiden elää normaalisti, jotka ovat pienimmässä riskissä kuolla, jotta he voivat luoda väestöön immuniteettia virukselle luonnollisen koronavirustartunnan avulla, samalla kun suojelemme suurimmassa vaarassa olevia. Me kutsumme tätä Kohdennetuksi Suojeluksi.
Toimenpiteet haavoittuvien suojelemiseksi tulee olla koronastrategian peruslähtökohta. Esimerkiksi hoivakotien henkilökuntaa tulee rekrytoida niistä, joilla on immuniteetti koronaa vastaan. Niitä hoitajia, joilla ei ole immuniteettia, ja vierailijoita pitää testata koronaviruksen varalta usein. Hoitohenkilökunnan kierto tulee minimoida. Kotona asuvien vanhojen ihmisten tulisi saada päivittäiset ruokaostokset ja muut perustarvikkeet kotiin toimitettuna. Kun mahdollista, heidän tulisi tavata perheenjäseniään mieluummin ulkosalla kuin sisätiloissa. Kattava ja yksityiskohtainen kansanterveysasiantuntijoiden toimintaohjeisto, joka kattaa myös useamman sukupolven sisältävät kotitaloudet, voidaan toimeenpanna ja on terveydenhuollon henkilöstön toiminnan ja kykyjen piirissä.
Niiden ihmisten, jotka eivät ole haavoittuvia, tulee antaa elää normaalia elämää välittömästi. Yksinkertaisia hygieenisiä toimenpiteitä kuten käsien pesua ja kehotusta pysyä kotona sairaana tulee tähdentää kaikkien kohdalla alentaaksemme laumaimmuniteetin kynnystä. Koulut ja yliopistot tulee avata lähiopetukselle. Kouluajan ulkopuoliset aktiviteetit kuten urheiluharrastukset tulee aloittaa uudelleen. Nuorten matalariskisten aikuisten tulee työskennellä normaalisti ilman vaatimusta etätyöskentelystä. Ravintolat ja yritykset tulee avata. Taide, musiikki, urheilu ja muut kulttuuritoimet tulee aloittaa uudelleen. Suuremmassa vaarassa olevat ihmiset voivat osallistua näihin halutessaan, samalla kun yhteiskunta nauttii siitä suojelusta jonka haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset saavat niiltä jotka ovat kasvattaneet laumaimmuniteettia.
Lokakuun 4. päivänä vuonna 2020 tämän julkilausuman kirjoittivat ja allekirjoittivat Great Barringtonissa Yhdysvalloissa:
Dr. Martin Kulldorff, professor of medicine at Harvard University, a biostatistician, and epidemiologist with expertise in detecting and monitoring of infectious disease outbreaks and vaccine safety evaluations.
Dr. Sunetra Gupta, professor at Oxford University, an epidemiologist with expertise in immunology, vaccine development, and mathematical modeling of infectious diseases.
Dr. Jay Bhattacharya, professor at Stanford University Medical School, a physician, epidemiologist, health economist, and public health policy expert focusing on infectious diseases and vulnerable populations.
Translation by Mikko Paunio ja Mikko Packalen
